Harrastukset


Mitä voi harrastaa irskin kanssa?

Agility

Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaiken ikäisille ihmisille. Agilityssa ihmisen ohjaama koira suorittaa tuomarin suunnitteleman esteradan virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti. Ohjaaja liikkumalla, kehonsa liikkein ja ääntään käyttäen ohjaa koiraa suorittamaan radalla olevat esteet. Parhaimmillaan agilitysuoritus on ohjaajan ja koiran saumatonta yhteistyötä. Lajissa voi kilpailla tai sitä voi harrastaa ihan vain omaksi ja koiran iloksi.
Lisätietoa:  Agilityliitto

aku_muuri sanni_kepit

Kuvat: Kirsi Maaninka ja Sami Varjo

 

Metsästyskoirien jäljestämiskoe (MEJÄ)

meja_roope
Kuva: Markku Laurén

MEJÄ-kokeen ensisijainen tehtävä on testata ja arvioida koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkeä. Kokeissa on kaksi luokkaa, avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan. Kokeessa jäljet tehdään lumettomalle maalle ja (mikäli mahdollista) riistarikkaaseen maastoon siten, että tuomari koiraa häiritsemättä voi seurata sen työskentelyä. Jälkien välinen etäisyys on maastosta riippuen vähintään 200 m. Jälki veretetään naudan tai hirvieläimen verellä kostutetulla sienellä. Veri jaetaan tasaisesti koko jäljelle; lähtöön, makauksiin ja kaadolle pirskotetaan muutama pisara verta. Jäljen lopussa on kaato, joka on hirvieläimen sorkka.

Tietoa MEJÄstä: Suomen Kennelliitto

 

Tottelevaisuuskoe – TOKO

Koulutuksen tarkoituksena on opettaa koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä sekä koiran ohjaajalle oikeaa ja asiallista koiran käsittelytaitoa. Kokeissa testataan koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä koiran koulutuksen tasoa neljässä eri luokassa.

Lisätietoa:  Suomen Kennelliitto

 

Pelastuskoiratoiminta

Pelastuskoiratoiminta ei ole pelkkä koiraharrastus, vaan koirien avulla tehtävää vapaaehtoistyötä. Koirakkojen on oltava valmiina lähtöön vaikka pilkkopimeänä talviyönä, kun ilmoitus kadonneesta henkilöstä tulee. Toiminta jakautuu rauniokoira- ja maastoetsintäkoulutukseen. Lähes kaikki tositehtävät ovat maastoetsintöjä. Kunnilla on kuitenkin velvollisuus huolehtia, että myös rauniokoiria on tarvittaessa käytössä.

Lisätietoa: Suomen Pelastuskoiraliitto

 

Valjakko- ja koirahiihto

Valjakkohiihdossa koira on kytketty aisojen avulla pulkkaan, jossa on painoja 0,7 kertaa koiran paino (esim. 30-kiloinen koira vetää 21 kg painoista pulkkaa). Hiihtäjä kiinnittää itsensä pulkkaan joustavalla narulla ja hän etenee pulkan perässä vapaata hiihtotyyliä käyttäen. Kilpailumatkat vaihtelevat naisilla 10-20 km ja miehillä 15-30 km.

Koirahiihto hyväksyttiin viralliseksi valjakkourheilun lajiksi vasta syksyllä 1999, jolloin valjakkourheilun kansainvälinen kattojärjestö IFSS (International Federation of Sleddog Sport) päätti ottaa koirahiihdon viralliseksi lajiksi valjakkourheilun MM-kilpailuihin Alaskan Fairbanksiin vuonna 2001. Rapakon takana koirahiihtoa on kuitenkin harrastettu jo pitkään myös kilpailumuotona ja Euroopassakin sitä on aina käytetty kilpailevien valjakkohiihtokoirien pääasiallisena treenausmuotona.

Lisätietoa valjakkohiihdosta

 

Canicross ja koirapyöräily

koirajuoksu
Kuva: Jaana Sievänen

Koirajuoksu, jota kansainvälisesti kutsutaan termillä “canicross” tulee Euroopasta. “Cross” sanalla viitataan maastoon (cross country) ja ”canicross” on liikkumista maastossa koiran kanssa.

koirapyoraily

Koirapyöräily on Keski-Euoopassa suosittu harrastus ja kilpailumuoto. Laji on saanut viime vuosina paljon jalansijaa myös Ruotsissa ja Norjassa. Osalle se on vain oivallinen kesäharjoittelu muoto talven valjakkohiihtokilpailuja varten ja osalle totinen kilpailulaji. Suomessa lajin harrastus on vielä ollut varsin vähäistä ja ensimmäiset lajin SM-kilpailut pidettiin lokakuussa 2005.

Lisätietoa koirajuoksusta ja -pyöräilystä

 

Kadonneiden koirien etsintä

Koirilla on erittäin hyvä hajuaisti ja ne käyttävät tätä aistiaan mielellään. Koiria voi myös ohjata käyttämään hajuaistiaan ihmiselle hyödyllisellä tavalla. Koiranetsinnän idea on, että koulutetut etsijäkoirat jäljestävät kadonneita lajitovereitaan.

Lisätietoa: Etsijäkoiraliitto

 

Vesistöetsintä

Vesistöetsinnällä tarkoitetaan veden varaan joutuneiden tai esimerkiksi saareen pelastautuneiden vesionnettomuuden uhrien etsintää. Käytännössä etsintä tapahtuu siten, että koiraa kuljetetaan aluksella poikkituuleen etsintäalueen tuulen alapuolella. Koiran ilmaistessa ihmisen hajun, käännytään vastatuuleen kohti hajun lähdettä, esimerkiksi veden varassa olevaa veneilyonnettomuuden uhria. Koiran käytön etuna on erityisesti se, että etsintää voidaan tehdä pimeällä ja kun aallokko haittaa veden uhrin havaitsemista.

Vesistöetsintäkoirat eivät etsi hukkuneita ihmisiä, sitä varten on olemassa omat spesialistinsa, ruumiskoirat.
Tietoa Etsintäkoirat ja Rajavartiolaitos.

 

Lenkkeily

oulun_irskilenkki
Kuva: Sami Varjo
Yhteislenkkejä järjestetään eri paikkakunnilla muutaman kerran vuodessa. Tarkoituksena on, että lenkki on sosiaalinen tapahtuma sekä koirille että ihmisille: irskit saavat peuhata keskenään ja omistajat voivat vaihtaa kuulumisia. Lenkillä on käyty mm. Sipoon, Lohjan, Turun, Tampereen ja Oulun maastoissa.

Tarkemmat lenkkiajat ja -paikat löytyvät parhaiten irskien Facebook-ryhmästä.

Sairaan tai juoksuisen koiran kanssa lenkille ei voi osallistua. Muista aina ilmoittautua sovitulla tavalla etukäteen vetäjälle!